keskiviikko 22. marraskuuta 2017

ODOTELLESSA

Moikka
Ajattelin pitkästäaikaa tulla kertomaan vähän kuulumisia. Tai no pääasiassa raskauskuulumisia, eikai mulla muuta elämää enää ookkaan ku odotella tätä pientä hahaha. Tosiaan täällä tuli taas tänään viikkoja täyteen ja nyt niitä ois kasassa jo 34. En voi oikeen vieläkään uskoa että laskettuun aikaan on enää 6 viikkoa. Mulla on sitäpaitsi sellanen tunne että tämä syntyy ennen tammikuuta. Äitikin sano että tapaninpäivänä se syntyy(uskokaa ku sanon että mun äiti on sellanen ennustaja että en ihmettele vaikka syntyisikin just sillon)..

DSC_4374  
Mulla on tosiaan kaikki sujunu tosi hyvin, eilen viimeksi kävin neuvolassa ja kaikki arvot sun muut oli ihan täydellisiä. Neuvolatätikin tokas mulle että "sulle näköjään sopii raskaus ku ei oo mitään ongelmaa ollu". Näinhän se näyttää olevan ja hyvä niin. Vauvakin näytti olevan jo pää alaspäin, mutta silti tilaa on vielä liikkua ja pyöriä ja sen kyllä huomaa. Välillä ihan tekee kipeetä ku toinen heittää kuperkeikkaa ja möyrii ties mihin asentoon.

Eilen oli muuten viimenen työpäivä ja meikäläinen on nyt sitte(virallisesti vasta ylihuomenna) äitiyslomalla! Aivan hullu ajatus että meen takas töihin ehkä vasta ens syksynä jos sillonkaan. Vähän oli kyllä haikea lähteä eilen kotiin iltavuorosta, mutta ainakin nyt saa levähdellä ja kerätä voimia tulevaan. Välillä alkoi kuitenki töissäki olemaan jo hiukan tukalat oltavat, vaikkakin silti tuntuu että hyvin jaksaisin vielä olla töissä jonkun aikaa.

outfitpreg

Ollaan hankittu pikkuselle jo aikalailla kaikki tarvittava. Vaatteita oon ostanu enemmän ku laki sallii, mutta oikeestaan kaikki on paria juttua lukuunottamatta kirpparilta joten rahaa niihin ei oo kauheasti menny. Vaunut ja turvakaukalo on ostettu ajat sitte ja pinnasänkykin on jo koottuna makkarissa. Käytiin viime viikonloppuna Ikeassa ja sieltä tuliki ostettua sitten kaikki loput tarpeelliset kuten kylpyamme, lakanoita, tyyny ja pinniksen patja. Enää puuttuis hoitoalusta ja kaikki pienet vauvan ihonhoitojutut sekä vaipat. Tässä ollaan siis aikalailla valmiita, nyt tarvitaan enää se vauva.

Pikkuhiljaa sellanen pieni jännitys alkaa hiipiä kehoon. Synnytykseen oon yrittäny vähän valmistautua ihan itsenäisesti lueskelemalla netistä kivunlievityksistä. Oon lisäksi yhessä fb-ryhmässä josta saa paljon kokemusta ja vertaistukea synnytykseen. Ei olla siis käyty missään valmennuksissa koska aikataulut ei oikein passannu meille. Enemmän jotenki ootan sitä synnytystä kuitenki innoissaan ku peloissani, koska en halua antaa sille pelolle valtaa. Tietenkään ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu ja joutuuko vaikka loppujenlopuksi sektioon mutta siihen kohtaloon pitää vaan sitte tyytyä.

Nyt vaan ootellaan sitte joulua ja sitä tammikuuta. Jännä nähdä miten käy, päästäänkö tammikuulle asti vai syntyykö jo aiemmin. Laskettu aika on siis 3.1 ja eniten mua pelottaa että tämä päättäis tulla joulukuun viimeisenä päivänä. Sillon sais äiti kuulla kunniansa ku synttärit ois vuoden viimeisenä päivänä :D Jalat ristissä yritetään sinnitellä sinne tammikuulle.

Toivottavasti jaksoitte lukea mun höpötyksiä, innostuin taas ihan kunnolla kirjottelemaan. Mä taidan vetästä nyt pikku päikkärit ku alkaa jo luomet painaan.
Ihanaa talvista pakkaspäivää kaikille 

DSC_4394
Mulla tulee niin ikävä syksyä ku katon näitä kuvia!! Nää on ehkä mun lempparikuvat koko vuodelta. Harmittaa ku ei voi enää ulkona kuvailla niin paljoa ku ei valo enää riitä. Mutta onneksi sentään on nyt lunta niin ei oo ihan niin harmaata. Jospa tässä ehtisi vielä ottamaan jotku ihanan talviset (m)asukuvat, hihi.




maanantai 6. marraskuuta 2017

VIIMEVIIKON POSITIIVISET

Marraskuu! En tiiä teistä mutta musta joulunodotus alkaa heti kun marraskuu vaihtuu, ainakin mulla. Oon juonu glögiä, syöny torttuja ja kuunnellu joululauluja jo vähä liikaakin tässä viime päivinä.

Masussa kovasti möyrivä tirriäinen, joka potkii mun kyljet kipeäksi. Silti jokainen liike pistää hymyilyttämään, on se vaan niin ihana tunne.

Superit kirpparilöydöt. Löysin mm. vauvalle neulehaalarin ja collegehaalarin vaan 2€/kpl ja meinasin revetä riemusta. Itellekkin löyty yks mekko pikkujoulujen varalta sekä kotiin pieni sisustusjuttu.


Kauppoihin tulleet joulukarkit. En toki vielä ostanu mitään karkkeja, mutta nähdessäni ne joulusuklaista notkuvat hyllyt mulla tuli jotenki hyvä mieli. Hulluko?

Jokailtainen yatzy-pelituokio sängyssä rakkaan kanssa. Löytyy meiltä myös ihan lautapeliversio, mutta tajusin yks päivä että sen saa myös sovelluksena puhelimeen. Arvatkaa ollaanko vähän koukussa siihen. Nukkumaanmeno venähtää joka ilta ainakin tunnilla..

Lumipeite joka satoi kunnolla yhdessä yössä. Ihana kuinka paljo valosampaa on heti ku maassa on lunta.


Parhaiden ystävien kanssa vietetyt pikkujoulut. Herkut ja seura oli kyllä kohdillaan!

Tiistainen neuvolakäynti, jossa todettiin kaiken olevan erinomaisesti. Pikkunenkin oli jo kääntynyt ylösalaisin masussa!

Pimeät illat, kynttilöiden polttaminen ja lämpimän viltin alle uppoutuminen. Perfect.














Ihanaa uutta viikkoa kaikille! Muistakaa nauttia pienistä hetkistä 





torstai 26. lokakuuta 2017

SYKSYINEN OOTD

Heippadei.
Tulin postailemaan teille syksyn ekat asukuvat! Näiden kuvien lisäksi mulla taitaa olla ainoastaan yhdet asukuvat tältä syksyltä. Eipä oo hirveesti tullu käytyä kuvailemassa, vaikka olisin just halunnu ikuistaa nyt paljon kuvia raskausajan asuistaki. Vaikka eipä mulla mitään ihmeellisen hienoja asuja päällä oo ollutkaan. Joku perus mekko, iso neule, lämmin huivi ja ylipolvensaappaat tai mustat perusnilkkurit. Vähä niinku näissäkin kuvissa, hehe. 

Enää ei tarkenekkaan hirveesti kuvailla tuolla ulkona ilman että on pukeutunu michelinukoksi. Oon kyllä vedelly tuolla edelleen nahkatakilla(jonka alla on 5 miljoonaa paitaa!!) koska mulla ei oo mitään kunnon syystakkia eikä kumpikaan mun kahdesta toppatakista mahdu kiinni..
Joten mulla on pienimuotoinen ongelma kulkea tuolla ulkona tällähetkellä kun joudun vuoraamaan ohuen takin alle paksun neuleen, jonka alle vielä jonkun ohuemman puseron. Pitäis vissiin alkaa tosissaan ettimään uutta talvitakkia ennenku ne 20 asteen pakkaset iskee.





MEKKO-CUBUS / NEULE & HUIVI-GINATRICOT / LAUKKU-KIRPPIS
PIPO & KENGÄT-H&M


Etelä-suomessa on näköjään tullu ihan kunnolla lunta! Täällä tuli ensilumi jo viimeviikolla, mutta eihän se kauaa maassa pysyny. Ei mua kyllä yhtään haittaa vaikkei oo lunta koska talvi ei muutenkaa oo oikeen mun juttu. Talvessa ootan ainoastaan aina joulua ja no tällähetkellä tietenki ootan kovasti myös tuota pientä potkunyrkkeilijää tuolla masussa. Mähän oon aina ollu kunnon jouluihminen, mutta nyt ootan vielä joulua jotenki erityisen paljo. Ostin eilen jopa yhen joulukoristeen ja laitoin sen jo esillekki, liian aikaista?
Ootteko te innoissaan talven tulosta vai jäättekö kaipaamaan syksyä niinku minä?




tiistai 10. lokakuuta 2017

SYYSPUKEUTUMISTA

Joka syksy se iskee, nimittäin vaatekriisi. Tällähetkellä kriisistä tekee myös pahemman se, etten kunnolla mahdu mun entisiin syysvaatteisiin. Maha alkaa olemaan tiellä ja näyttää hölmöltä varsinki lyhemmissä neuleissa, puhumattakaan siitä että farkkujahan en voi enää pitää ollenkaan. Tällähetkellä pukeudun lähinnä mekkoihin/hameisiin ja leggareihin sekä pitempiin paitoihin. 
Hankintalistallahan(niinku aina) ois kuitenki vaikka mitä ihanaa syksyksi joten kokosin tällasen pienen kollaasin Espritin tuotteista. Ainahan voi haaveilla..


1.Mekko  2.Laukku 3.Takki
4.Kaulahuivi 5. Pipo 6.Nilkkurit


1. Vaikka mekkoja jo kaapista löytyyki ni himoitsen nyt jotain harmaata mekkoa. Jonkunlainen neulemekko ois kiva, mutta törmäsimpä myös tällaseen collegemekkoversioon eikä tämäkään hassummalta näytä! 

2. Ruskea laukku! Siis omistan vaan mustia isompia laukkuja ja ruskeesta oon haaveillu jo kauan, mutta täydellistä ei oo vieläkään löytyny. Tollanen bucket-mallinen näyttäis ainaki tosi kivalta sellasen perusmallin sijaan.

3. Joku pirteä syystakki. Aina vaan mustaa, harmaata tai jotain muuta synkkää. Miksei vois ostaa joskus vaikka vaaleenpunasta takkia? Unohdetaan nyt se seikka ettei mulle varmaan mikään takki mahdu enää kohta päälle niin tollanen hattaratakki ois aika söpö. Pitäs varmaan ostaa sellanen kietasumallinen vyöllinen takki, jos haluaa saada sen mahan kohalta kiinni..

4. Joku oikeeeeen muhkea kaulahuivi ois myös sellanen mitä ehottomasti tarviin. Joo huiveja kyllä löytyy jo ennestään, mutta kaikki on jotenki liian lirpukoita tai liian lyhyitä. Tahon sellasen mihin voi uppoutua. Pitääkö alkaa käyttämään jotain vilttiä kaulahuivina? 

5. Harmaa tupsupipo. No jos ollaan rehellisiä niin multa löytyy jo harmaa tupsupipo jonka oon joskus tilannu ebaystä, mutta se on jotenki ihan hirveen iso mun päähän. Tuo kuvassa näkyvä on aika täydellinen ku haluan nimenomaan tollasen siron jossa ei oo sitä käännettävää reunaa.

6. Koska himoitsen sitä ruskeaa laukkua niin tottakai haluaisin myös laukkuun sopivat kengät!! Nuo kengät on malliltaan tosi kivat, mutta väri sais olla pikkusen tummempi. Just ton laukun väriset nilkkurit ois jees.

Onko teillä minkälaisia juttuja mitä himoitsette nyt syksyksi?





*Toteutettu yhteistyössä Espritin kanssa.

maanantai 9. lokakuuta 2017

10 PARASTA ASIAA SYKSYSSÄ

1. Ruska. Syksyllä luonto on kauneimmillaan ja tekis vaan kokoajan mieli ihastella noita luonnon värejä. Keltaista, punaista, ruskeaa, viininpunaista - ah miten nättiä jokapaikassa on.

2. Kuumat juomat maistuu erityisen hyvältä syksyllä. Teetä illan pimeydessä viltin alla, kahvilahetket ystävien kanssa tai takeawaylatte puistossa juotuna. Tota viimeisintä tykkään varsinki syksyllä harrastaa. Kipaisen kahvilasta juoman ja meen yksin puistonpenkille istuskelemaan ja nauttimaan luonnosta - parasta!



3. Isoihin neuleisiin, kaulahuiveihin ja pipoihin vuorautuminen. Rakastan kerrospukeutumista joten syksy on pukeutumisen kannalta mun lempparivuodenaika.

4. Kynttilät. Mikä siinä onki että heti ku illat alkaa pimenemään niin minä ainaki alan sytyttelemään kynttilöitä kotona? 


5. Tunnelma. Syksyssä on jotenki vaan sellanen oma tunnelma, en osaa ees selittää sitä. Ite ainaki koen syksyn jotenki kauheen rauhoittavana aikana ja sillon oon kaikista rentoutunein. 

6. Syysmuoti. Aina niin ihanaa kun kaupoissa alkaa näkyä kaikkea keltaista, viininpunaista ja syksyn sävyjä. Unohtamatta niitä muhkeita kaulahuiveja ja isotupsuisia pipoja.

7. Ulkoilu. Tänäki viikonloppuna käytiin kävelemässä 7km luontoreitti. Täys hiljaisuus, raikas ilma ja syksyiset värit tuntui erityisen hyvältä. Syksyllä ulkoilma on jotenki paljon freshimpää ku esimerksiksi kesällä. 

8. Pikkuhiljaa lähestyvä joulu. Mähän oon ite tosi jouluihminen ja odotankin joulua jo kuukausia aiemmin. Syksyllä sen alkaa aina tajuta että hei, jouluhan on ihan pian! Nytkään ei olis ku enää hippasen yli 2kk jouluun, hehe!

9. Keitot. Varsinki erilaiset sosekeitot. Näitä mulla ei tuu tehtyä melkeinpä minään muuna vuodenaikana  ku syksyllä. Jotenki ne vaan kuuluu musta syksyyn ja sillon on myös aina hyvin saatavilla tuoreita kasviksia. Ihana kokeilla aina kaikkia erilaisia variaatioita, mutta kyllä oma lemppari on silti ihan perus bataatti-porkkanakeitto. 

10. Sauna. Syksyisin tulee varmaan enemmän saunottua ku talvella. Kirpakassa syyssäässä tehdyn lenkin jälkeen on parasta vaan istua saunaan lämmittelemään posket punasena.



 Samaistutteko tän syksyhullun mietteisiin? Mikä on teidän mielestä syksyssä parasta vai tykkäättekö tästä vuodenajasta ollenkaan?





keskiviikko 20. syyskuuta 2017

HAMETTA JA BOMBERIA

Moii.
Pakko sanoa tähän postauksen alkuun että hui miten paljon tuota edellistä postausta on luettu! Varmaan eniten mun kaikista postauksista, eli ilmeisesti aihe kiinnosti. Kiitos kaikille jotka myös kommentoi siihen postaukseen, olette ihania 

Mennäänpä kuitenki tän postauksen asiaan eli asukuviin. Nämä kuvat on tooodella monen viikon takaa ja en vaan ikinä saa aikaiseksi muokattua ja postailtua näitä asukuvia tänne. No parempi myöhään ku ei millonkaan! Tää päivä oli niin kiva ku oltiin sovittu shoppailureissu keskustaan Jennan kans. Päätettiin pitkästäaikaa napata ihan kunnon asukuvat ku ilmakin oli tosi lämmin. Käytiin kahvilla höpöttelemässä ja shoppailtiin itelle ja tuleville vauveleille vähän pientä kivaa. 

Nyt raskausaikana oon käyttänyt tosi paljo kaikkia korkeavyötäröisiä hameita ja tavallisia trikoomekkoja. Jotenki ne on vaan niin mukavia päällä. Tällähetkellä alkaa mahalla olemaan jo sen verran kokoa että kaikki joustavat vaatteet on mun pelastus. En siltikään halua pukeutua mihinkään mammasäkkivaatteisiin vaan mielummin oon hankkinut tuommosia perus arkivaatteita, joita voi käyttää myös sitte ku masua ei enää oo. Tuommosia trikoohameitaki saa yhdisteltyä niin kivasti kaikkiin kivoihin yläosiin ja vaihtelemalla asussa erilaisia kenkiä ja takkeja.

DSC_3977

cats
OHUT BOMBERTAKKI-KIRPPIS / HAME-CUBUS / T-PAITA-KIRPPIS
LAUKKU-MICKS / KENGÄT-NEW YORKER

DSC_3994

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

LAPSIA EI TEHDÄ, NIITÄ SAADAAN

Heippa. Mulla tuli jotenki semmonen fiilis että haluan puhua täällä blogissa yhdestä aika henkilökohtaisesta asiasta. Tämä aihe on mulle hyvin arka, mutta haluan kirjottaa tästä sen takia että jos siellä on muita jotka on olleet tai ovat samassa tilanteessa niin ehkä tästä vois olla jotain vertaistukea. Aihe on nimeltään lapsettomuus. 

Multa/meiltä on kyselty jo varmaan 8 vuoden ajan aina välillä "joko te teette lapsia? miksei teillä jo oo vauvaa?" ja alussa hieman nauraen vastasinki että no ei nyt vielä. Kuitenkin 5 viimeistä vuotta tuo kysymys ei oo enää naurattanut. 
Viisi vuotta sitten päätettiin että nyt ois kiva saada se oma pikkunen meillekkin. Kaikki ei vaan ollukkaan niin helppoa mitä oli kuvitellu. Kuukausi toisensa jälkeen saatiin pettyä, mutta ajattelin että ei se mitään, tuskin tässä vuotta  pidempään menee. Kun 3 vuotta oli mennyt, oli takana itkua, surua, kymmeniä raskaustestejä joissa oli vain yksi viiva. Sillon päätin että nyt on tehtävä jotaki. En kuitenkaan vielä heti uskaltanu mennä lääkäriin koska tiesin että mun piti mennä terveyskeskukseen, jotta saatais lähete johonkin hoitoihin. Jotenkin hävetti, mietin ottaako ne mua tosissaan ja nauraa että tehän ootte vasta 25-vuotiaita, mikä kiire teillä on hankkia lapsia. Meni varmaan ainaki puoli vuotta että rohkaistuin ja marssin terveyskeskukseen. Mua tutkittiin ja meille laitettiin lähete lisääntymislääketieteenyksikköön Oysiin. Joitain kuukausia myöhemmin meitä molempia alettiin tutkia mutta varsinaista vikaa ei löytynyt. Lääkäri kuitenkin totesi lapsettomuuden syyksi mun ovuloimattomuuden, joten sain siihen lääkityksen ja yritys jatkui normaalisti sillä ei heti haluttu lähteä hoitoihin. 
Kuukausia myöhemmin mitään ei ollut tapahtunu, joten haluttiin yrittää inseminaatiota. Mulle tehtiin yhteensä 3 inseminaatiota, tuloksetta. Viimeinen inssi tehtiin tämän vuoden alussa ja  maailma romahti negatiivisen testin jälkeen. Itkin. Itkin monta päivää ja ajattelin etten tuu ikinä saamaan lapsia. Lääkäri kysyi että halutaanko lähteä jonottamaan koeputkihedelmöitykseen, mutta ei oltu siihen valmiita. Itseensä pistämistä hormoneilla päivittäin, sivuoireita, odottamista ja itse tuskainen operaatio ei jotenkin houkutellu siinä vaiheessa. Saati sitten tuon koko projektin hinta joka kauhistutti vähän liikaa.


Päätettiin että nyt loppuu yrittäminen. Hirveältä se tuntui, mutta ei vaan enää jaksanut. Jatkoin kuitenki sitä lääkitystä ja ajattelin että syön ne pillerit loppuun mitä on jälellä. Tuosta päätöksestä meni kuukausi ja aloin ihmetellä miksei menkat oo alkanu. Aattelin ihan vaan vitsillä tehä testin ku mulla yks sellanen oli kaappiin jääny. En oikeasti siinä vaiheessa ajatellu että siihen tikkuun ees vois ilmestyä kaks viivaa. Mutta niin vaan kävi. Tuijotin vaan sitä ja mua nauratti, ajattelin että "äh tää on jotenki virheellinen testi". Kävin apteekissa ja pelasin varman päälle ostaessani digitaalisen testin. Tein sen ja ruudulle pärähti hymynaama ":) raskaana 1-2 viikkoa".. Sen jälkeen vollotin aika kauan ja odotin innoissani Makea töistä että pääsen kertomaan uutisen. Muistan ikuisesti sen hetken, sen reaktion ku toinen kattoo testiä "ei voi olla!" ja hyökkää halaamaan sua silmät kosteana. En voinu sanoa mitään moneen minuuttiin.
Siitä alkoi elämäni pelottavimmat  ja pisimmät viikot kun odottelin ultraan pääsyä. Olin vaan ihan varma ettei mun sisällä oikeasti oo mitään. Pääsin käymään lapsettomuuspolilla ultrassa ku viikkoja oli 6+4 ja kohdusta löytyi pienenpieni alkio jonka sydän sykki kovaa tahtia. Voitte vaan kuvitella sen helpotuksen määrän. Siinä se nyt oli, ihme jota oltiin odotettu 5 vuotta kasvoi mun sisällä.


Vielä tuon ultran jälkeenkin pelkäsin ihan hulluna että kaikki ei mee hyvin, mutta nähdessäni pienen taas viikolla 12 tajusin että olin pelänny ihan turhaan. Pienestä möhkäleestä oli kasvanu vauva, ja vaikka se oli vieläkin ihan mini niin se näytti nyt ihmiseltä. Tässä sitä ollaan nyt  yli puolessavälissä raskautta ja kaikki edelleen hyvin. Ei tätä voi uskoa mitenkään todeksi kaiken tuon kokeman jälkeen. Tiiän että saadaan olla onnekkaita että edes saatiin kokea tämä ihme, sillä tiiän että on monia jotka ei ikinä tuu saamaan sitä pientä. Liian monta pariskuntaa joille jää vain tyhjä syli. Itekkin olin monessa vaiheessa hyvin varma siitä.

Haluan vaan sanoa teille että älkää ikinä olettako että kaikki ihmiset joskus saavat lapsia. Kaikki nuo kysymykset "millon teette lapsia?" voi jättää suosiolla pois sillä ikinä ei tiiä millanen tarina siellä taustalla on. Ja tuommonen oikeesti satuttaa jos on kauan yrittäny. Kovin monikaan ei halua alkaa selittämään omaa lapsettomuuttaan muille joten helppo se on vastata vaan että nooo joskus ja itkeä sitten kotona sitä kuinka ajattelemattomia ihmiset on. 

Kuulostaa ehkä tyhmältä mutta ite oon nyt sitä mieltä että tämän kaiken oli tarkotus mennä näin. Ehkä me ei aiemmin oltais oltukkaan valmiita vanhemmiksi? Kuka tietää. Mutta sen ainaki tiiän että melkoinen ihme tämä pienokainen on. Ja kaiken kokemani jälkeen oon sitä mieltä että lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan. 



tiistai 29. elokuuta 2017

MAAILMAN SÖPÖIN VAUVAKIRJA

vauvakirja

Sain joku aika sitten Raskauskeiju-nimiseltä yritykseltä Instagramissa viestiä että haluaisinko tehdä heidän kanssaan yhteistyötä. Suostuin samalla nanosekunnilla kun sain kuulla että minulle halutaan lähettää uusi Suloinen tarina sinusta-vauvakirja. Olin juuri muutamaa päivää aikasemmin ihastellu tuota kirjaa yhdessä instakuvassa ja aattelin et toi on pakko saada.

He lähettivät mulle tämän ihanan vauvakirjan joka tuli ihan super söpössä paketissa! Niin suloinen laatikko, jossa oli kultainen teksti. Laatikosta paljastui silkkipaperiin kääritty kirja jossa oli ympärillä myös kaunis satiininauha. Ajattelin heti että miten ihana lahjaidea tuo oiskaan esimerkiksi babyshowereihin tai ristiäisiin.

Vauvakirjassa on 196 sivua aina odotusajasta kahteen ikävuoteen asti. Erityisesti tykkään kirjan neutraaleista sävyistä, sillä se sopii niin pojalle kuin tytölle. Tekis mieli vaan kokoajan täytellä tuonne kaikkia ja musta on tosi ihana että kirjan alussa on paljon sivuja mihin voi jakaa muistoja myös odotusajasta.

En malta oottaa että pääsen täyttelemään tuota vauvan syntymän jälkeen. Synnytyskertomusta, kotiinpääsyä, ensimmäistä hymyilyä, ensimmäistä mummolareissua yms. Kirjassa on kyllä kaikkea mahdollista mitä voi vaan kuvitella! Ihana sitten antaa tämä hänelle kun lapsi kasvaa isoksi.


Sain myös extrana valita raskauskeijun mallistosta itelle imetyskorun. Mikä se semmonen on? Empä ollu ite aikasemmin kuullukkaan. Imetyskorun ideana on siis olla äidin kaulassa imetyksen aikana ja näin ollen vauva voi räpellellä korua käsillään. Näin pikkunen ei nipistele äitiä tai vedä hiuksista kun hän keskittyy näpertämään korun silikonisia palleroita. Vauvan hampaiden kasvaessa koru on myös oiva apu ienten kutinaan, sillä pallerot ovat bpa-vapaata kestävää silikonia ja näin ollen turvallisia pikkuselle. Valkkasin tällasen melko neutraalisävyisen korun ja tykkään kyllä ihan älyttömästi. 




Jaksatteko te lukea näitä mun vauvahöpinöitä? Lupaan että yritän välillä postailla myös muistakin aiheista :D Tulossa on ainakin pian yksi vähän syvällisempi postaus, sekin toki liittyy raskauteen mutta no.. kuulette sitte lisää. 
Pian vaihtuu syyskuuksi ja saadaan (ainaki toivottavasti) taas ihana ruska niin pääsee ottamaan syksykuvia tonne ulos. En malta odottaa. 
Niinku oon maininnukki täällä sata kertaa niin kyllä syksy on vaan mun lemppari vuodenaika





maanantai 14. elokuuta 2017

MINUN PÄIVÄNI; 8.8.2017

7:30 Herätyskello soi, torkutan pari kertaa.

8:00 Noustaan molemmat ylös, keitellään kahvit ja teen itelle pari leipää.

9:00 Make on lähteny jo töihin ja minä suuntaan suihkuun. Iho tuntuu tunkkaiselta joten laitan vielä suihkun jälkeen Maybeautyn kasvonaamion. Ah, miten ihanasti taas mustapäät irtosi! ( Käykäähän tilaamassa näitä itellekki, nyt saatte -30% alennuksen naamioista sivulta koodilla nina30 tai suoraan tästä)


10:00 Lepään hetkisen sängyllä, selailen puhelinta ja oottelen että hiukset kuivuu. Meikkaan nopsaa pikaisen arkimeikin; cc-voidetta, puuteri, kulmat, ripsaria ja vähän korostusväriä poskipäihin.

10:45 Meikki valmis. Pakko föönata hiukset koska ne on ihan märät vielä. Suoristan myös hiukset koska ne on ihan laineilla.

11:30 Tänään ei jaksa panostaa joten laitan vaan rennot vaatteet päälle. Raitapaita, kollarit ja päälle vielä nahkatakki.




12:00 Lähen kohti leipomoa, josta ostan kassillisen leipää hintaan 4€! En voi uskoa miten halpaa on ostaa suoraan leipomosta.

12:30  Suuntaan käymään äitin luona. Keitellään kaffet, syyään pullat ja höpötellään niitä näitä.



14:00 Ihan hirvee nälkä joten lähen Prisman kautta kotiin. Päätän kokkailla tacosipseillä kuorrutettua kanaa, uusia pottuja ja höyrytettyä parsakaalta. Niin hyvää!

15:30 Makaan vaan sohvalla ruokaähkyssä ja katon yhen leffan loppuun. 



17:10 Make tulee kotiin ja lähetäänki melkeen heti käymään Ideaparkissa. Mä en löydä sieltä mitään. Ajetaan vielä ruokakaupan kautta kotiin. Ostin toisen laatikollisen mansikoita joten on illaksi tekemistä ku Make lähtee frisbeegolffaamaan.

19:00 Perkailen mansikoita. Urakan jälkeen pesen meikit, lösähdän sohvalle ja katon yhen leffan joka osoittautuu ihan surkeaksi. 

21:00 Meen hetkeksi sänkyyn täyttelemään vauvakirjaa.



22:00 Tajuan  että oon syöny ajat sitte joten teen pari ruisleipää. Make tulee kotia ja mennään pötköttelemään sänkyyn yhdessä. Perus somehetket ennen nukkumaanmenoa.

23:06 Luomet tuntuu niin raskailta että pakko alkaa nukkumaan. 

torstai 3. elokuuta 2017

RAITAMEKOSSA JA KIMONOSSA

Helloo. Jaanpas tännekki pitkästäaikaa asukuvia, josta näittekin jo sneanpeekkiä edellisessä postauksessa. Näidenki kuvien kanssa kävi niin että ensin en jostain syystä tykänny näistä, mutta nyt ku myöhemmin näitä kattelin niin näähän onki ihan kivoja.. Näissä on jotenki sellasta kesäillan tunnelmaa. 
Tajusinki muuten että tämä koko asu on itseasiassa kirpparilta, no lukuunottamatta tuota hattua. Mutta oon kyllä löytäny viime kuukausina ihan hulluna kirpparilta kaikkea ihanaa. Pitäis varmaan tehä joku ostospostaus niistä, vai mitä sanotte? Tuo kimono on kyllä yks lempparilöytö ikinä ja onki tullu pidettyä sitä nyt kesällä aika paljonki.

striperdess
stripedress2


MEKKO-KIRPPIS(SEPPÄLÄ) / KIMONO-KIRPPIS(VEROMODA) 
BALLERINAT-KIRPPIS(DINSKO)


kesämekko

Huomenna muuten lähtee tuo järkyttävä tukka, joten seuraavissa asukuvissa tuutte näkemään varmaan sitten uuden hiuslookin;) Ainakin väri muuttuu ja saattaapa lähteä muutamia senttejäki pois tästä reuhkasta. Aaaaah en malta odottaa!




keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

KESÄILTOJA JA SADEPÄIVIÄ

Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia ihanista kommenteista ja onnitteluista joita viime postaukseen sain! Kiitos ihan hurjasti, täällä ollaan kyllä niin onnen kukkuloilla. 
Tänään vaihtu uus raskausviikko ja viikkoja on nyt siis kasassa jo 17. Aivan hurjaa ajatella että kolme viikkoa ja on PUOLIVÄLI. Siis ihan oikeastikko? Tasan kuukauden päästä on rakenneultrakin ja sitten nähdään miten se pikkunen tuolla masussa jakselee ja toivottavasti saadaan tietää myös sukupuoli. Mulla ei oo itellä sukupuolesta mitään fiilistä, niinku monella on sellanen varma tunne. Neljä ihmistä on mulle sanonu että tyttö teille tulee. En tiiä mistä ne sen on keksiny, mutta itekki oon alkanu nyt uskomaan että tämä olis tyttö. 


Mitäs muuta. Tuntuu että oon hommaillu ihan hirveesti kaikkee tässä parin viime viikon aikana. Oon käyny kuvailemassa Jennan ja Empun kanssa, syöny ihan liikaa jätskiä, nauttinu kesäilloista, ottanu aurinkoa, käyny Hailuodossa päiväreissulla, käyny piknikillä, kierrelly hulluna kirppareilla ostelemassa minivaatteita ja käyny tuossa välillä töissäkin muutaman vuoron. Jotenki ihana ku kesällä on paljo tekemistä niin ei tuu semmosia tylsiä hetkiä, paitsi tietty sadepäivät. Ja niitähän täällä on kyllä ollu aivan liikaa. Näyttää kumminki siltä että kyllä ne kesäilmat on vielä edessäpäin ja hyvä niin sillä mulla alkaa kesälomaki vasta kolmen viikon päästä, haha!


 Käytiin eilen neuvolassa yhdessä ja jotenki tämä kaikki alkaa vasta nyt tuntumaan hirveän todelta. Makekaan ei oikeen vielä meinaa uskoa että meille oikeasti tulee vauva! Eilen saatiin kuitenki kuulla minin sydänäänetkin, joten ehkä siinä vaiheessa se molemmille iski kalloon että ei hitto siellä se pikkukaveri masussa porskuttaa. Ja onhan tämä mahaki alkanu kasvamaan jo sen verran että ei voi olla huomaamatta ja ajattelematta asiaa.


Liikkeitä en oo tietääkseni vielä tuntenu. Monet on sanonu että ekat liikkeet voi tuntua semmoselta kuplinnalta, mutta en ite ainakaan osaa erottaa niitä tyyliin mahan kurnimisesta tai muusta möyrinnästä. Innolla odottelen millon alkaa tuntumaan kunnolla pikku potkut ja pyrähdykset, hurjaa.

Tänään hain postista ihan älyttömän kivan paketin. Vauvajuttuja tietenki:') Olin aivan haltioissani kun avasin sen, mutta siitäpä saatte kuulla lisää vasta myöhemmin. Nyt syökäsen iltapalan ja lähden vielä tyttöjen kanssa kuvailemaan auringonlaskuun. Ulkona on vieläki 23 astetta lämmintä ja nää kesäillat on vaan niin parasta.. 





keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

PALJASTUS...

Heippaheii. Ompa tullut taas huomaamatta pidettyä tällanen pikku blogitauko. Kolme viikkoa jo vierähtänyt viime postauksesta, hups. Kerrotaampas nyt sitten vähän kuulumisia että miten täällä oikein menee. Te jotka seuraatte mua Instagramissa saatattekin jo tietää mitä täällä on meneillään. Mutta te jotka ette seuraa niin teillekkin tiedoksi että... 


Meille tulee vauva 

Täällä ollaan tietenki ihan sydän sykkyrällä nyt kun on ultrassa käyty ja nähty että pikkusella on kaikki hyvin. Tällähetkellä on menossa viikko 14 ja olo on mitä mainioin! Itseasiassa oon päässy todella helpolla tämän alun sillä mulla ei oo ollu juurikaan mitään oireita. Pari ekaa kuukautta nyt tietysti oli ihan jäätävää väysmystä(oisin voinu nukkua 24/7) mutta sen jälkeen alkoi helpottaa ja nyt olo on virkeämpi. 
Täähän ei sinänsä oo mikään syy bloggaamattomuuteen, mutta en vaan oo keksinyt mitään postattavaa kun mielessä on ollu paljon muita asioita. Enkä oo jaksanut myöskään stressata tämän blogin kanssa. Itseasiassa en osaa edes sanoa miten tälle blogille tulee käymään tulevaisuudessa. Haluaisin kyllä jatkaa, mutta sen näkee sitten jaksanko tai saanko uutta intoa tähän hommaan. Pidän teidät kyllä ajantasalla miten täällä raskaus sujuu ja koitan jaksaa postailla myöskin muista asioista. 



Semmonen pikku paljastus.. Jos haluatte seurailla mun elämää enemmän niin Instaan lisään kuvia melkein päivittäin(@ninakur). Oikein ihanaa viikkoa kaikille 




tiistai 13. kesäkuuta 2017

LIEHUHIHAT

Pitkästäaikaa käytiin toissa sunnuntaina Jennan kanssa nappaamassa asukuvat. Tuli vaan semmonen fiilis että tekis mieli laittautua ja pistää kivat vaatteet päälle ku suurin osa päivistä on menny lähinnä kotivaatteissa ilman meikkiä. Välillä sitä oikeen kaipaa sellasta kunnon tälläytymistäki. 

Ostin tämän kuvissa näkyvän ihanan paidan muuten jo joskus lopputalvesta/keväällä. Olin kattellu tuota jo aikasemmin mutten ajatellu sen olevan yhtään mun tyylinen. Kuitenki aikansa tuota kateltuani tykästyin ihan älyttömästi, varsinki nuihin leveisiin hihoihin. No viimeistään sillon ku paita tuli huippuun alennukseen niin en voinu vastustaa sen ostamista! Tuo malli, raidat ja kukkapainatus - ah, täydellinen kombo.

DSC_3209
sleeve  
PAITA & FARKUT-BIKBOK / LAUKKU-KIRPPIS / KENGÄT-NEWYORKER
HATTU-H&M

accessoryy

Mitäs te tykkäilette tämmösistä leveähihaisista paidoista?